lauantai, 28. maaliskuu 2009

Viisi iloista rouvaa

Pikku Rouvat kokoontuivat taas jälleen Hietasaaressa, ei edes upea, aurinkoinen kevätpäivä saanut meitä pysymään pois paikan päältä. Ja eipä ollut mikään turhan tärkeä porukka koolla tänäänkään. Voi sitä naurun määrää ja höpötyksen runsautta. Iloisia Rouvia kaikki, enemmän ja vähemmän. Aiheena oli puunkantoteline, jonka teimme Marian ohjeella. Mutta kuinkas siinä sitten kävikään. Sellaisen teki lisäkseni ainoastaan Epe. Liimis ja Tuulia olivat viherpeukaloina. Auliina taas päätti tehdä parit kranssit.

Ajattelin vielä käsitellä puunkantotelineen. En vaan vielä tiedä, että kumpaan nukkekotiini tämän tulen laittamaan. Niin ja tuon puulusikan vuolin vähän niin kuin kylkiäisenä. Siitä piti tulla soppakauha, mutta kyllä kooltaan on enemmänkin lusikka.     Ja halakohommiinhan tässä pitäis alakaa.

Sitten vielä... Kokoonnumme päiväkodin tiloissa. Kyseisen päiväkodin remonttireiska on rakentanut nukkekodin, jota meidän on tarkoitus alkaa porukalla sisustamaan lasten iloksi. Talossa on isot lasiovet, ja nyt alkuun Tuulia ja Liimis toivat upeita bokseja lasten ihasteltaviksi.

Otin muutaman kuvan bokseista (ihan kaikkia ei tullut kuvattua). Niitä oli vähän vaikea kuvata, koska Tuulian bokseissa on kiinteät lasit päällä. Valitettavasti en huomannut ottaa kuvaa talosta, joka tosin on vielä ihan alkutekijöissään. Eiköhän asia korjaannu myöhemmin.

Tuulian konditoria.

Liimiksen konditoria.

Tuulian romanttinen kammari ja...

...hulvaton poikamiesboksi.

tiistai, 17. maaliskuu 2009

Tuulialta tunnustusta

Tuulia muisti Lyyti Orvokkia, Marttaa ja minua tämmöisellä. Kävimme jo porukalla kiittelemässä häntä.

No voi, minähän voisin antaa tämän vaikka kuinka moneen blogiin. Vaikeaa tehdä valintaa. Mutta, mutta - erästä haluaisin kuitenkin erityisesti muistaa. Ojennanpa tunnustuksen Marialle, joka on suuresti vaikuttanut minunkin harrastukseeni. Tuskinpa olisin innostunut niin paljon esim. miniatyyri kirjontatöistä ilman Mariaa. Ja kansiollinen hänen hienosti ja tarkasti tekemiä ohjeita odottelee toteuttamistaan. Maria on uskomattoman monipuolinen ja lahjakas miniatyyritöissään, ja aina vaan hän jaksaa yllättää. Kahden pienen lapsen äidillä tuntuu virtaa vaan riittävän :D. Se on myös hienoa, että Maria on aktiivisesti kannustamassa ja innostamassa myös muita harrastajia. 

lauantai, 14. maaliskuu 2009

Lyyti tuli taloon

Minun on ihan pakko esitellä meidän uusi perheenjäsen, joka on asustellut meillä pari viikkoa. Hänen nimensä on Lyyti Orvokki. Nuorimman lapsemme syntymäpäivä oli viime viikolla, ja yllättimme hänet tämmöisellä synttärilahjalla. Lyyti ei ollut ihan paketissa, ainoastaan pienen pieni panta ja hihna ja mukana oli kortti, jossa oli Lyytin kuva ja tilanteeseen sopiva teksti. Kuopus oli aika liikuttunut ja melkoisen onnellisen näköinen poika, kun lähdimme samantien hakemaan Lyytiä muutaman sadan kilometrin päästä. Viikkojen ajan olimme mieheni kanssa supatelleet salaa Lyytistä ja yritimme valmistella berninpaimenkoira Marttaamme tulevaan koitokseen. Ja minusta tuntuu, että Martta jotenkin näytti tuhahtelevan puheillemme.  

Yllä oleva otos ensimmäisenä iltana Martasta ja Lyytistä on aika kuvaava. "Ei vois vähempää kiinnostaa, voisitteko viedä sen pois, pliis" ajattelee selvästi Martta. Nyt tytöt ovat jo aika hyvin tottuneet toisiinsa. Lyyti haluaisi olla tosi, tosi kaveri, mutta Martta, huomattavasti vanhempana koirana, haluaa pitää ymmärrettävästi tietyn etäisyyden. Martta on hyvin lempeä luonteeltaan, ja uskon näistä kahdesta tulevan vielä hyvä parivaljakko.

Lyyti on mahottoman iloinen ja leikkisä. Pitkine ripsineen hän näyttää hyvin hellyyttävältä. Lyyti tuntuu tosi miniltä kahden bernin jälkeen, ja onkin aika totuttelemista muistaa, että jaloissa pyörii noin pieni hauva. Cockeristakin on tosin kokemusta, vuosia sitten meillä oli ihana Riitu-koira. 

Ai niin, olin minä tänään pitkästä aikaa Pikku Rouvissakin. Aiheena oli punonta. Olisin halunnut punoa kynnysmaton, mutta vajavaisten välineitteni kanssa se ei onnistunut. Onneksi Nannalla oli mukana olkihattunauhaa, jota vähän lainailin. Nauhasta väsäsin korin, johon voi laittaa esim. Olgalta joulukalenterissa saamani lankakerät. Sain sentäs jotain tehtyä, ettei tarvinnut lähteä ihan tyhjin käsin.

sunnuntai, 8. maaliskuu 2009

Jotain naisellista

Naistenpäivä herkisti tekemään Elisabethille korsetin. Nyt en ole käynyt tonkimassa omaa vaatekaappiani, vaan kangasta on leikattu kirpparilta ostetusta alusvaatehepeneestä (niin ei tosiaan itselleni ostettu :D). Pitsi ja silkkinauhat on tilattu Doloreksesta, sieltä saa todella vaikka mitä ihanaa. Ja malli on tietysti Marialta.

maanantai, 19. tammikuu 2009

Rusettilaukku

Aloin virkkaamaan mattoa, mutta siitä tulikin Elisabethille laukku. Jotta laukku pysyisi kauniisti kiinni, ompelin sisäpuolelle pienoisen nepparin.