Tärkeitä uutisia! Täten ilmoitamme, että perheemme on muuttanut Englannista Suomeen Oulun kaupunkiin. Otimme mukaamme ihan kaiken, jopa talonkin. Kaupungin keskustaan emme uskaltaneet muuttaa, koska se on palanut niin monta kertaa. Vieläkin kaupunkilaiset puhuvat kauhuissaan vuoden 1882 suurpalosta, jossa tuhoutui peräti 27 taloa. Eikä talomme sopisi edes tyyliltään kaupunkikuvaan.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olimme kuulleet, että Oulun Hietasaari on kaunista seutua. Etenkin kaupungin porvarit ovat ihastuneet kyseiseen paikkaan, ja he ovatkin rakentaneet sinne viime aikoina lukuisia villoja. Miljöö oli mitä soveliain talollemme. Ja siellä se nyt komeilee kaupunkilaisten töllisteltävänä. Onneksi pihalla kasvaa useita isoja koivuja ja upeasti kukkivia syreenejä, jotka antavat hieman suojaa ohikulkijoiden katseilta. Oululaisethan ovat tunnetusti hyvin uteliaita. Kieltämättä talomme herättää huomiota hyvin englantilaisella ulkoasullaan.

 

Koska on tapahtunut näin mittavia muutoksia, päätimme samalla antaa perheellemme myös sukunimen. Suoraan sanoen, on ollut vähän vajavainen ja häpeällinenkin olo, elää ilman sukunimeä. Mutta nyt on sellainen meille annettu. Sukunimemme on siis Brandt.

Silläkin on oma historiansa. Chrissen tyttönimi on 1800-luvulla muutettu tästä nimestä suomalaisempaan asuunsa.

 

Ja jotta asiat olisivat vielä monimutkaisempia, panimme pieneen tarkistukseen ja uudistukseen etunimemmekin. Nimet on edelleen suoraan johdettu Chrissen isovanhempien etunimistä. Äiti on Elisabeth, isä on suomalaisittain Viljami. Mutta molemmat lapset saivat nyt nimensä Chrissen isovanhempien ensimmäisistä etunimistä. Tyttö on nyt nimeltään Hilda ja poika on Osvald. Eikä pidä unohtaa rakkaita koiriamme, jotka on nimetty Chrissen jo edesmenneitten koirien mukaan. Molemmat koirat saavat nimensä ihan alkuperäisessä muodossa. Cockerspaniel on Riitu, ja Berninpaimenkoira on Bertta.

 

Jos naapurissa asuu kesäisin Oulun porvaristoa, ei liene soveliasta, jos meillä vanhemmilla ei ole minkäänlaista ammattia. Se herättäisi kummastusta, ja aiheuttaisi panettelevia ja pahansuopaisia puheita. Koska kodissamme näkyy jonkinlainen suuntaus taiteeseen, niin jompikumpi vanhemmista on ehdottomasti taiteilija. Perheen isä on siis kuvataiteilija ammatiltaan, ja hän on ollut lukuisia kertoja maalaamassa Pariisissa. Joka kerta hänen on onnistunut vuokrata sama pieni kattohuoneisto syrjäiseltä kadulta Montparnasselta. Vuokraemäntä toivottaa aina yhtä sydämellisesti tervetulleeksi.  Taiteilijan ammatti tuntui myös sen vuoksi luontevalta, koska Chrissen suvussa on muutama taiteilijakin. Eräs heistä on hyvin tunnettukin.  Huokaisimme myös helpotuksesta, kun perheen äiti sai opettajan paikan Oulun Tyttökoulusta. Ammatti tuntui hyvin selvältä, koska Elisabethin olemus on niin opettajamainen, ja Chrissen lähisuvussa sattuu olemaan lukuisia opettajia.

 

Chrissellä on ollut uuden vuoden kunniaksi ahaa-elämyksien ja oivalluksien puuskia. Kodillamme on nyt myös nimi, joka tullaan julkaisemaan lähiaikoina.

 

Näiden ihanien uutisten myötä koko Brandtin perhe sekä Chrisse toivottavat

            HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE VIERAILIJOILLE!